sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Nyt on kuuma. Tai kyllähän sen kaikki tietää. Kirkkoherraa olis pitäny odottaa vanhainkodin pihas hyvä tovi ku sillä venähti edellisessä paikassa. Viestiteltiin. Pyysin, soita sitte ku pääset tulemaan, lähen ajelemaan, en jaksa odottaa täälä kuumuudes. Ja ku nähtiin, se ihmeissään kysy miten viittin ajaa mun autolla tällä kelillä. Hah, luuli että mulla ei oo ilmastointia!!! Se oli ehto nro 1 kun etsin netistä autoa. Sisko sano, sun pitää lisätä hintaan tonni jos sellasen haluat.(mun hintakatto oli 2500) Ja löyty auto. Maksoin siitä 1650. Täytyy myöntää että tuo auto on lyöny mut ällikällä. Mutta oon kaks kertaa sitä ääneen kehunu ja sitte kohta on tullu joku vika, joten en enää kehu. Silleen yleisellä tasolla voin kierrellen kaarrellen siitä jotain positiivista mainita. Mutta tuosta kuumuudesta vielä sen verran, että tänään messussa oli kirkasotsaisia ihmisiä. Monilla oli kansallispuku päällä, koska vietetään hsalmi päivää. Minä urkujen ääressä välillä vasemmalla kädellä pyyhin paperilla naamaani toisten raajojen työskennellessä. Pappikin sano jälkeenpäin, että eht.leipä ei meinannu irrota kädestä. Mulla on korvatulehdus. En enää koskaan putsaa korvia korvatopsilla. Virolainen lääkärikin kysyi: Mjita on tapahtunut sinun korva? Mjiksi se tulehdus? Nostin olkapäitäni vaikka taisin tietääkin syyn. Se vähä toru mua. Sano, älä enää tee niin. Musta on mukavaa kirjottaa ilman kappalejakoa. Siitä meinaa kyllä tulla liian tuttavallinen tapa. Mun pitää sillon tällön kirjottaa juttu paikallislehteen. En oo koskaan näin kirjottanu että lausetta lauseen perään. Mutta huomaan kuitenki juttua lehdestä lukiessani että jaahas on kappalemäärä pikkusen eri kun alkuperäsessä jutussa. Joten mun oikeinkirjotus heikkenee jos jatkan tätä rataa. No, ensi kerralla sitten. En enää jatka kirjottamista, enkä jaksa tarkastaa kirj.virheitä. en pysty, koska puoli päätä suhisee. Syystä sen tähden että oon käyttäny korvatopsia.

tiistai 8. heinäkuuta 2014

Nyt on tiistai. Pitkästä aikaa viettäny kaks päivää täälä omassa kotonani tekemättä mitään. Tai tekemättä mitään toisten hyväksi. Siis yritätkö sanoo että sulla on ollu 2 vapaapäivää ja et oo matkustanu mihinkään. Joo, just niin. Tai kyllä mää eilen matkustin jkylään. Menin junalla sinne. Shoppailin ja otin rennosti. Kävin ravintelissa kun en jaksanu enää kiertää kauppoja, menin puistoon lukemaan kirjaa. Oli lämmin päivä. Nytkin on lämmintä. Kaippa se kesä alko nyt. Uv-säteily on huomenna voimakasta, sano nainen äskrn radiossa. Kirjotan tätä mun uudella puhelimella. Kummasti mun paksut sormenpääni löytää oikeita kirjaimia. Kaikkeen näköjään tottuu. Ei tarvi enää ku joka kolmas kirjain pyyhkästä pois ja yrittää koskettaa sitä oikeeta. Naapuri kerto mulle pitkän pätkän katiskan kanssa työskentelystään. Kuuntelin tietty kohteliaasti vaikka joku asi meni ymmärtämättömänä pääno ohi. Kuulemma siitä tuli niin hyvä että isompiki lahna jää kiikkiin. Saa nähä koska saan kutsun kalasopalle. Syön tosi vähä kalaa. Pitäis syödä enemmän. Se on terveellistä, sanotaan. En jaksa enää kirjottaa. Olkoon lämpö kanssamme.